lauantai 21. helmikuuta 2015

Enkelin sylissä

Tauon paikka

Pitkästä aikaa tartuin koneeseen ja yksinkertaisesti päätin alkaa kirjoittamaan kuulumisiani. Tässä on ollut pitkään tauon paikkaa, jota Tarot-kortit ja Enkelikortit näyttivätkin minulle olevan tulossa tammikuulle ja helmikuulle :)

Tammikuullehan kortit näyttivät minulle seuraavaa:

Korteiksi nousivat miekkojen nelonen ja enkeli Teresa ja kuinka ollakaan, molemmat kortit kehottavat minua tammikuussa pitämään huolta itsestäni eli pysähtymään, rentoutumaan ja meditoimaan. Miekkojen 4 kehottamaan järjestämään aikaa olla yksin ja rentoutumaan, kehon ja mielen on annettava levätä. Teresa sanoo: "Olet tehnyt ankarasti töitä, olet uupunut, mutta silti ponnistelet yhä kovemmin. Pysähdy! Annat itsestäsi niin paljon muille, että menetät helposti oman tasapainosi. Anna siis itsellesi lupa ottaa kaivattu aikalisä.

Minua ohjattiin siis pysähtymään. Ja täydellinen pysähtyminen tulikin. Jotenkin pysähtyminen tuli myös tämän blogin suhteen. Minulle tuli tunne, että voin kirjoittaa tänne vain kun minulla on jotain OPETETTAVAA/OPASTETTAVAA ja koska en voi pitää itseäni tämän alan ammattilaisena vaan vain opiskelen ja kehitän itseäni  sen mukaan kuin asioita tapahtuu, niin koin että minulla ei ole mitään annettavaa. Joten tarpeen tuli myös pysähtyminen tämänkin suhteen, mutta vieläkään en ole asian kanssa sinut, en osaa kirjoittaa tänne "vain" kuulumisiani. Tuntuu, että aina pitäisi mukana olla jotain uutta, mielenkiintoista tietoa jaettavaksenne. Siispä yritän päivittää tänne blogiini välillä myös ns. arkisia asioita, kiinnostaa ne sitten tai ei. Rima tulee yllättävän helposti nostettua itselleni ylös asiassa kuin asiassa.

Toinen asia, joka on pysäyttänyt viime ja tämän kuun aikana on ollut antamisen ja saamisen tasapainon säilyttäminen. Olen kokenut erilaisisissa asioissa viime aikoina olevani hyvin paljon antajana (vaikka olen saanutkin), mutta välillä ihan pikkuasiat ovat saaneet mieltäni tolaltaan. Olen kokenut välillä, että koska olen niin hyväntahtoinen, niin minulta aina odotetaan tiettyjä asioita ilman sen kummemmin miettimättä, mikä minun oma tilanteeni on. Mutta kaiken tämän myllerryksen keskellä parasta mitä olen saanut, on ollut se, että olen saanut maailman ihanimman kolmannen tätitettävän, enkelten suojeleman pikku prinssin <3

Minua on ihan todella pysäytetty tämän alkuvuoden aikana. Kolmas asia, joka pysäytti oli tammikuun loppupuolella alkanut uusi silmän verisuonen vuoto. Juuri kun näkökykyni oli pikkuisen parantunut, niin uusi suoni samassa sairaassa silmässä aloitti vuotamisen. Senkin vuoksi olen vältellyt tätä tietokonetta. Nytkin näen tekstin kahtena, joten voin oikeastaan vaan jälleen luottaa tässä kirjoittamisessa kymmensormijärjestelmään :) Tämäkin vaiva on todella "mielenkiintoinen", mutta olen kuitenkin kiitollinen kaikesta siitä, mitä se on opettanut minulle ja mitä se ennättääkään opettaa minulle. Tälläkin on jokin tarkoitus (jota en ole ihan vielä sisäistänyt).

Lisäksi on neljäskin asia, joka on pakottanut minut pysähtymään, rentoutumaan ja siitä helmikuun Tarot- ja enkelikortit osasivat kertoa. Hiljaisuutta ja lepoa tarvitsen tällä hetkellä äärettömästi. Useita asioita on täytynytkin tehdä, vaikka hieman ristiriitaiset ovatkin olleet keskenään. Tästä en tässä kerro sen enempää, saattaisi olla jo toisen blogin aihe ;) Mutta tapahtunut sai minut katsomaan tulevien kuukausien kortteja uudella silmällä ja ehkä niin kovasti toivomani yritys ei vielä saakaan alkuaan vaan kortit viittasivat aivan muuhun. Katsotaan mitä enkelit ovatkaan keksineet pääni menoksi. Selvästikin tämä tämän hetkinen tilanteeni on erittäin merkittävä katsoo sitä miltä suunnalta tahansa. Olen jo lukemani perusteella askeltanut useita askeleita ylösnousemuksen ja valaistumisen tiellä ja tämä nykyinen koettelemukseni on selvästi osa tuota polkua. Tästä on suunta tänne tai tuonne, odottelen enkelten ohjausta ja luotan siihen, että asiat tapahtuvat niinkuin niiden on tarkoituskin tapahtua <3


Viimeisin kirja henkisyydestä, jonka olen lukenut, oli Irene Johansonin kirjoittama kirja Mitä enkelit tahtovat kertoa meille tänä päivänä. Heidän viestiensä havaitseminen, työstäminen ja sisäistäminen. Kirja ei sinänsä ollut sitä mitä odotin, mutta kirjasta oikein pamahti silmilleni tähän nykyiseen tilanteeseeni sopiva kohta:

 "Muuan ihminen katsoo henkisestä maailmasta elämäänsä, joka näyttäytyy hänelle aavikkovaelluksena. Hän näkee hiekassa kahdet jalanjäljet ja mieltää yhdet itselleen, toiset enkelilleen kuuluviksi. Ihminen havaitsee vain yksien jalanjälkien olevan näkyvissä aina silloin, kun hän on erikoisessa hädässä, vaarassa tai vaikeuksissa. Hän kysyy enkeliltään, miksi tämä on jättänyt hänet yksin vaikeina aikoina, jolloin vain yhdet jalanjäljet ovat näkyvissä. 
Enkeli vastasi: "Lapseni, silloin kannoin sinua." 
Henkisessä maailmassa on kannetuksi tulemista se, mikä maan päällä koetaan enkelin hylkäämisenä."

En voinut kuin lukea tuota kohtaa kirjasta useaan otteeseen kyyneleet silmissä....

Olen juuri nyt siis enkelini sylissä <3

-Anne-